Tämä kirjoitus on vapaasti käännetty ja osin muokattu yhdestä iRest-meditaation opettajaopiskeluni aikana kirjoittamistani kirjallisuuskatsauksista. Kirjoitus perustuu Jean Kleinin teokseen Who am I, The Sacred Quest. Jean Klein on ranskalainen non-dualistisen filosofian henkinen opettaja.
”Kontrolloitu mieli ei voi koskaan olla vapaa.” (Jean Klein)
Kaikista opiskeluprojektiini liittyvistä kirja-ajatuksista Jean Kleinin kirja oli ehkä kaikista työläin luettava. Työlästä ei ollut niinkään sisältö, vaan kirjan rakenne: oppilas kysyy ja Jean Klain vastaa. Usein perusteellisesti ja usemman kerran samaan kysymykseen. Lukuprosessi sisälsi paljon huokailua ja monta päätöstä kahlata kirja vihdoin läpi. Kun vihdoin pääsin loppuun, tuntui, että sanottavaakaan ei oikein ollut. Lopulta vain avasin kirjan satunnaisesti keskeltä. Olin alleviivannut lauseen: kontrolloitu mieli ei voi koskaan olla vapaa (Controlled mind can never be free). Siinähän se oli. Löysin itseni jälleen saman aiheen (kontrollin ja irti päästämisen) ääreltä, joka on ollut oman itsetutkiskeluni ytimessä viime vuosina.
Työssäni puhun usein ihmisten kanssa, jotka kertovat kärsivänsä stressistä, unettomuudesta tai keskittymisen vaikeudesta. Ensimmäistä kertaa meditaatiotunnille tullessaan moni kertoo tavoitteekseen oppia kontrolloimaan mieltään tai ajatuksiaan. On halu päästä eroon ahdistavista ajatuksista, jotka huolestuttavat ja pitävät hereillä öisin. Mielen kontrollista haetaan ratkaisua kärsimykseen, arjen ongelmiin ja keskittymiskyvyn puutteeseen. Klein tyrmää kontrollin – ratkaisu vapauteen ja ajatusten hallintaan on tyyneys ja perkisi antaminen, levollisuus. Mielen hallinta tai vapaus ole tule kontrollista, vaan se löytyy tyyneydestä. Se on kaiken toiminnan koti, ajatusten, mielen ja fyysisen maailman ilmiöiden syntysija. Se on kontrollin vastakohta.
Tarkkaile hetkiä jolloin ajatus päättyy
Kuinka sitten tämän tyyneyden voi saavuttaa? Kleinin neuvo on tarkkailla niitä hetkiä, jolloin ajatus päättyy. Näitä hetkiä korostamalla ja niihin keskittymällä mieli alkaa toimia oikein. Mieli on toiminnassa tai levossa juuri silloin kun sen pitääkin. Läsnäolo tai tyyneys ei myöskään ole ajatusten tai ilmiöiden puuttumista. Se on ajattelun ja ei-ajatusten, kaiken toiminnan, kaiken liikkeen lähde ja syntysija. Liike on mielen luonne – sitä ei pidä yrittää pysäyttää. Ajatusten ”pysäyttäminen” olisi vastoin mielen luonnetta.
Ajattelua ilman ajattelijaa
Kleinin mukaan, tavallinen jokapäiväinen ajattelu perustuu usein muistamiseen. Muistaminen on jotain, jonka tiedämme kokemuksen tai aiemmin opisekellun perusteella. Tällainen ajattelu siis perustuu menneisyyteen. Se voi myös olla pakoa kokonaisvaltaisesta ajattelusta, toisin sanoen jääden rajoitetuksi ja suppeaksi. Kokonaisvaltainen ajattelu on puolestaan vapautettu kaikesta henkilökohtaisuudesta ja se vapaata muistamisesta. Kokonaisvaltainen ajattelu on Kleinin sanoin ajattelua ilman ajattelijaa. Luomista.
Luova ajattelu, uudet ideat, tieteelliset löydöt ja suuren taiteen teokset voivat syntyä vain tyyneydestä
Kleinin mukaan, tyyneys on toiminnan lähde. Aidosti luova ajattelu on uutta, se on tuoretta ja omaperäistä. Se syntyy ja kuolee vapaasti, tässä hetkessä. Luova mieli perustuu tyyneyteen ja läsnäoloon. Tyynyes ja levollisuus huomioi ja toivottaa tervetulleeksi kaikki, mikä tulee ulos kehosta, aisteista ja mielikuvituksesta. Tällaisesta olemisesta syntyvät ideat, tiede tai taide ovat vailla ennakkoluuloja tai johtopäätöksiä. Kaikki näkökulmat ovat tervetulleita ja siksi lopputulos voi kehittyä vapaana ja se on avoin kaikkiin suuntiin. Myöhemmin voimme, mieltä kulkuneuvona käyttäen, rationaalisen ajattelun ja muistin avulla organisoida nämä ideat hyödyllisiksi malleiksi ja käytännön ratkaisuiksi – sitoa tämä uutuus jo olemassa olevaan tietoon.
”Muista, että mieli on vain ajoneuvo. Kun emme tarvitse jalkojamme, emme käytä niitä. Samoin anna mielen levätä, kun sitä ei tarvita.” (Jean Klein)
Alkuperäinen kirjoitukseni englannin kielellä löytyy täältä: PDF